Nenosten sukuseura

Sukumme kirjailija Mikko Porvalin muistamme Ilmajoen sukukokouksesta, jossa hän piti mielenkiintoisen ja hauskan esitelmän.

Luin tämän artikkelin Helsingin sanomista ennen joulua. Mikolta on ilmestynyt uusi dekkari. 

 

 

KIRJOJA SODASTA JA SOTILAISTA

 

KIRJA TYKISTÖNKENRAALI NENOSESTA

"V.P.Nenonen - elämä tykistölle"

toim. Jyri Paulaharju, Suomen Tykistömuseon julkaisu n:o 9, Keuruu 2009

Hinta on 25 € + LÄHETYSKULUT. 

Kirjoja on enää muutama jäljellä. Tiedustelut taloudenhoitaja Tarja Nenoselle. 

Kirjan takakannessa kerrotaan seuraavasti:

"Tykistönkenraali, Mannerheim-ristin ritari Vilho Petter Nenonen oli Suomen kenttätykistön legendaarinen kehittäjä. Hänen johdollaan luotiin itsenäisyytemme alkuvuosikymmeninä tykistömme ampumamenetelmät ja koulutustoimet taristelukentän tehokkaiksi valteiksi, joiksi ne osoittautuivat sotiemme ankarina vuosina.

Kivutta kaikki ei sujunut. Tiukkaa kädenvääntöä käytiin muun muassa aktiivi- ja reservikoulutuksen tiimoilta sekä aselajin materiaalihankinnoista.

Yleisesikuntaeversti Matti Alajoki laati vuonna 1975 tykistönkenraalista elämänkerran, jonka painopiste oli tykistöllisissä toiminnoissa. Kenraalin persoonallisuuden ja johtamistavan tarkastelut jäivät kuitenkin taustalle.

Nelisen vuotta sitten Nenosten Sukuseura ry herätti ajatuksen uuden, kenraalin persoonallisuutta luotaavan teoksen laatimisesta. Lukuisten Nenosen alaisten, työtovereiden ja esimiesten muisteloista oli todella hahmoitettavissa kiintoisa kuva ihmisestä, joka eli tykistölleen viimeiseen hengenvetoonsa saakka.

Tinkimätön ja vaativa, mutta huumorintajuinen sotilas, jolle myös rivimiesten näkemykset ja motivaatio olivat tärkeitä."

Nenossuku-lehdessä 2009 on Eila Tuupasen kirjoittama artikkeli rouva Astrid Silvastista, joka on tykistönkenraalin sisarentytär. Työurallaan rouva Silvast toimi sihteerinä ja liikkeenharjoittajana, lisäksi hän oli itseoppinut tekstiilitaiteilija suunnitellen mm. shaaleja. Hän kertoi asuneensa Tampereella ja aina Helsingissä käydessään yöpyneensä Kulosaaressa enon luona.

Käydessään Amerikassa työmatkalla toi Vilho-eno tuliaisiksi 10-vuotiaalle sisarentyttärelle Shirley Temple-leningin, joka oli silloin muotia. Valitettavasti puku ei ole enää jäljellä jälkipolvia varten.

Enonsa tarkkuudesta hänellä oli omakohtaisia kokemuksia. Raitiovaunun lähtöajan lähestyessä eno piti huolen, että sisarentytär ennätti ajoissa. Aikaa pysäkille varattiin viisi minuuttia. Kelloa seurattiin tarkkaan.

Enonsa hän muistaa empaattisena, huolehtivaisena ja leikkisänä henkilönä.

 

Tykistönkenraalista on kirjoitettu paljon, mutta tämä kirja on erilainen. Se kertoo kenraalista  ihmisenä, naapurina ja sukulaisena. Nenoset ovat huumormiehiä ja -naisia!

Tykistönkenraali Nenosen hauta komeine muistomerkkeineen löytyy suomalaisten suurmiesten muistomerkkien seurasta Hietaniemen hautausmaalta. Vieressä on mm Presidentti Urho Kekkosen hautapaasi.

 

KOLME MIKKO PORVALIN KIRJAA SODASTA JA SOTILAISTA

Mikko on Nenosten sukuun kuuluva kirjailija.

Taistelu Normandiasta suomalaisen liittoutuneiden sotilaan näkökulmasta.

Normandian maihinnousussa 6.6.1944 liittoutuneet käänsivät toisen maailmansodan suunnan Saksaa vastaan. Normandian kentillä taisteli yhteensä lähes miljoona amerikkalaista, brittiä ja kanadalaista. Yksi heistä oli kurkijokelainen Olavi Nenonen.

Kaatunut Normandiassa kertoo karjalaispojan vaiheikkaasta matkasta Kurkijoelta Kanadaan ja sieltä Britannian koulutusleirin kautta Louvignyyn Ranskan rannikon taisteluihin. Olavin elämäntarina on myrskyisä. Olavin isä, "hyvän perheen poika", syyllistyi ryöstömurhaan vain viikko ennen Olavin syntymää. Poliisi selvitti teon pitkällisten vaiheiden jälkeen, ja isä tuomittiin elinkautiseen vankeuteen Olavin ollessa alle vuoden ikäinen.

Olavin äiti pakeni häpeää Kanadaan ja jätti pojan mummon kasvatettavaksi. Viisitoista vuotta täytettyään Olavi siirtyi äidin luokse Kanadan Ontarioon ja kasvoi aikuiseksi työskennellen Kanadan kultakaivoksissa. Kanada julisti kuitenkin Suomelle sodan joulukuussa 1941, ja karjalaispojasta tuli uudessa kotimaassaan viholliskansalainen. Olavi pestautui Kanadan maavoimiin uudenvuodenaattona ja lähti sotaan kanadalaisena jalkaväen taistelijana. Sotamies Nenonen kaatui Normandiassa Caenin kaupungin valtaukseen liittyneessä operaatiossa heinäkuussa 1944.

Kaatunut Normandiassa on mikrohistoriaa, joka välittää rivimiehen elämänmakuisen näkökulman. Yksityiskohdat ja jännitystä luova kerronta piirtävät elävää historiaa: kirjan sivuilta nousee todellinen Olavi Nenonen, joka karkailee sotaharjoituksista, heilastelee tyttöystäväänsä,  ryömii mutaisella pellolla kranaattitulessa – ja lopulta haudataan suomenkielisin muistokirjoituksin ranskalaiselle hautausmaalle. Olavin värikäs tarina tarjoaa harvinaisen suomalaisnäkökulman Normandian taisteluihin ja sotilaan arkeen toisen maailmansodan länsirintamalla.

Teosta voi tilata kirjoittaja Mikko Porvalilta: www.mikkoporvali.fi tai puh. 040-7472 475.

Suomen suurimman maahanlaskuoperaation salassa säilynyt tarina

Mannerheim-ristin ritari Ilmari Honkanen sai jatkosodan viimeisinä viikkoina tehtäväkseen johtaa kaukopartioiskun Petroskoin ratapihalle. Viisikymmentä partiomiestä lennätettäisiin vesitasoilla vihollisen selustaan. Operaatio Hokiksi nimetyn partion oli tarkoitus halvaannuttaa vihollisen rautatiekuljetukset Aunukseen ja Pohjois-Karjalaan vuorokausiksi aivan aseleponeuvotteluiden alla.

Operaatio Hokki kertoo ensimmäistä kertaa Suomen suurimman maahanlaskuoperaation tarinan kokonaisuudessaan. Suunnitelma ja sitä varten koottu joukko olivat erinomaisia, mutta iskun koittaessa lähes kaikki meni pieleen: yksi kuljetuskone putosi, huoltotäydennystä pudottaneen koneen lentäjä törmäsi juovuksissa puuhun, ja partion johtaja sairastui. Suunnitelmien muuttumisesta, kiivaasta takaa-ajosta ja raskaista kantamuksistaan huolimatta osasto häiritsi rataliikennettä Petroskoin länsipuolella ja toimi vihollisen selustassa lähes kuukauden. Sotatoimet katkesivat Päämajan hämmentävään radiosanomaan: ”Aselepo tullut voimaan eilen kello 07: kaikki vihollisuudet lopettava.” Hokin miehet oli ollut tarkoitus noutaa lentokoneella, mutta joukko joutui lopulta kävelemään Suomen puolelle.

Operaatio on jatkosodan värikkäimpiä tapahtumasarjoja. Sodan jälkeen siitä vaiettiin, sillä partiotoiminta jatkui aselevosta sopimisen jälkeen. Kapteeni Honkasen sairastuttua luutnantti Antti Porvali jäi osaston johtajaksi ja toi joukon Suomeen: Honkanen kätkettiin vihollisselustan maastoon, josta hänet noudettiin salaisella lennolla aselevon jälkeen. Vihollisen selustassa aselevon jälkeen koettujen vaiheiden johdosta Antti Porvali kätki partion sotapäiväkirjan myöhempien ongelmien välttämiseksi – ja oman oikeusturvan takeeksi. Teos perustuu Antti Porvalin kätkemään sotapäiväkirjaan, veteraanien kertomuksiin sekä osaston valokuvamateriaaliin.

Teosta voi tilata kirjoittaja Mikko Porvalilta: www.mikkoporvali.fi tai puh. 040-7472 475.


Kurkijokinen Rauha Annikki Nenonen avioitui vuonna 1947 terijokisen tiedustelu-upseeri Antti Porvalin kanssa.
Punainen Valpo pidätti tuoreen aviomiehen pian häiden jälkeen. Päällimmäisenä syynä oli asekätkentäjuttu, mutta Porvalin taustassa oli paljon sellaista, mikä kiinnosti valvontakomissiota ja vasemmistopiirejä. Kokenut kaukopartioupseeri toimi sotavuosina kouluttajana suomalaisessa vakoilukoulussa ja oli vielä sodan päättyessä syvällä vihollisen linjojen takana.

Teos "Vakoojakoulu - Päämajan asiamiestiedustelu jatkosodassa" sisältää aiemmin julkaisematonta tietoa ja perustuu osittain Antti Porvalin kätkemiin asiakirjoihin ja koulutuskäskyihin. Yksikkö värväsi ja koulutti venäläisiä sotavankeja vakoojiksi, jotka toimitettiin puna-armeijan univormuissa tiedustelutehtäviin Neuvostoliittoon.

Kirjoittaja Mikko Porvali on Antti Porvalin pojanpoika ja Nenossuvun jäsen. Teos ilmestyy Atena Kustannuksen kustantamana, ja se julkaistaan toukokuussa 2010.

Kurkijokinen Rauha Annikki Nenonen avioitui vuonna 1947 terijokisen tiedustelu-upseeri Antti Porvalin kanssa.



 

Teosta voi tilata kirjoittaja Mikko Porvalilta: www.mikkoporvali.fi tai puh. 040-7472 475.