Nenosten sukuseura

Nenossuvun juuret

Nenoset kuuluvat itäsuomalaisiin sukuihin, joita löytyy Suomen ensimmäisistä maakirjoista vuodelta 1541 entisen Suur-Jääsken kihlakunnasta. Seurakuntien väestörekistereistä 1600-luvulta lähtien sukua on tutkittu yksityiskohtaisesti nykypäiviin saakka.

Voidaan olettaa, että kaikki tiedossa olevat Nenoset ovat väljästi tulkiten sukua toisilleen. Paitsi yhteinen nimi myös eräät ulkonaiset piirteet ja ominaisuudet tukevat olettamusta.

Käytännön tutkimus- ja tiedotustoimintaa varten erotetaan aluettain seuraavat sukuhaarat:

2. Pohjois-Karjala

Kiteen Juurikasta löytyy 1682 Niilo Pekanpoika Nenonen, joka lienee tullut Suonenjoelta. Aukoton sukulaisketju alkaa 1669 syntyneestä Niilo Nenosesta. Hänen jälkeläisiään on elänyt runsaasti Pohjois-Karjalassa, erik. Kiteellä ja Tohmajärvellä. Pälkjärvellä on ollut Nenosia, joiden varhaisimmat vaiheet ovat vielä selvittämättä. Sukuyhteyksiä naapurikuntiin on ollut runsaasti. Ilomantsissa on erillinen sukuhaara, jota tutkitaan edelleen.

3. Pohjois-Savo

Suonenjoen Kutumäen kylään ilmestyi Puumalan alueelta lähteneitä Nenosia 1600-luvun alkupuolella. 1651 syntynyt Pekka Nenonen on yhtenäisen sukuhaaran alku. Samoihin aikoihin Mustolanmäen tienoilla on asunut Nenosia. Vanhin on Matti Nenonen, syntynyt 1669. Hän lienee samaa juurta Kutumäen Nenosten kanssa. Heidän jälkeläisiänsä on runsaasti nykyaikaan saakka.

4. Keski-Savo

Pieksämäen seutu on saanut Nenosia 1600-luvun loppupuolella. Pöyhölän kylässä on asunut Niilo Matinpoika Nenonen, joka on syntynyt 1684. Hän on vanhin tämän haaran edustaja. Hänen veljensä on Jooseppi Matinpoika Nenonen, syntynyt 1698. Heidän isänsä Matti on mahdollisesti samaa sukujuurta Suonenjoen Nenosten kanssa.

5. Etelä-Karjala

Ruokolahden- Parikkalan- Puumalan alueelta on tavattu Nenosia 1550-luvun lopulta, mutta selvä sukulaisketju alkaa vuosista 1617-18. Vanhimman Juho Nenosen syntymäaika lienee 1659 Koitsanlahdessa. Historialliset syyt ovat vieneet tätä sukuhaaraa myös Laatokan Karjalaan sekä Karjalan Kannakselle, mm. Kuolemajärvelle.

6. Ruovesi

Vuodelta 1561 löytyy nykyisen Puumalan alueelta Hannu Nenonen, jonka pojat Pekka ja Olli muuttivat Ruovedelle 1569. Tämä on vanhin tutkittu Nenosten suku. Väärinmajan ja Pihlajalahden tilat ovat siitä lähtien olleet saman suvun hallussa. Kesän 2000 sukukokouksessa paljastettiin Väärinmajan Nenosen tilalla muistokivi yli 400-vuotisen asutuksen kunniaksi.

7. Luovutettu Karjala

Nenosia on asunut luovutetussa Karjalassa monilla paikkakunnilla. Pälkjärven lisäksi erikoisesti Kurkijoella on ollut Nenosia, joista jotkut ovat muuttaneet Inkeriin. Kuolemajärveltä on tiedossa sukua , joka luultavasti on lähtöisin Puumalasta . Muolaassa on ollut Nenosia, mutta nykyaikaan saakka on vain vähän tietoja. Kivennavalta on pienehkö sukuhaara, samoin Viipurista.

 

SUKUTUTKIMUSTULOKSIA:

Sukututkimus on tuottanut tulokseksi sen, että tietokannassamme on yhteensä 29 953 Nenossukuun kuuluvaa.

Sukuhaaroittain nimet jakautuvat seuraavasti:

Pohjois-Karjala (sukuhaara n:o 2) yhteensä 4778 henkilöä (Ilomantsi, Joensuu-Kitee-Tohmajärvi, Pälkjärvi)

Pohjois-Savo (sukuhaara n:o 3) yhteensä 6641 henkilöä (Suonenjoki, Rautalampi, Karttula, Leppävirta)

Keski-Savo (sukuhaara n:o 4) yhteensä 2538 henkilöä (Pieksämäki, Haukivuori, Kangasniemi)

Etelä-Karjala (sukuhaara n:o 5) yhteensä 6690 henkilöä (Ruokolahti, Kuolemajärvi, Parikkala)

Ruovesi (sukuhaara n:o 6) yhteensä 6146 henkilöä

Luovutettu Karjala (sukuhaara n:o 7) yhteensä 3160 henkilöä (Kurkijoki, Kivennapa, Muolaa, Viipuri)  

 

Kategoria: