Nenosten sukuseura

Sukuseuran perustaminen otettiin esille Tohmajärven Akkalan "Nenolassa" 8.4.1991, sitä seurasi ensimmäinen sukutapaaminen (noin 50 henkeä) Kiteellä Tervasavun torpassa 4.8.1991. Perustamiskokous pidettiin Ruokolahdella 5.7.1992. Yhdistyksen säännöt merkittiin yhdistysrekisteriin 17.8.1994.

Sukuseuran tarkoitus ja toiminta

Tarkoitus on selvittää suvun vaiheita, vaalia perinteitä ja edistää sukulaisten yhteenkuuluvuuden tunnetta. Sukututkimus on tärkeimpiä tehtäviä. Tutustuttaminen tapahtuu paikallisissa tapaamisissa ja sukukokouksissa.

Tiedotus- ja yhteysvälineenä on 1994 perustettu lehti "Nenossuku", joka postitetaan jäsenille jäsenmaksua vastaan. Lehti ilmestyy 1-2 kertaa vuodessa.

 

NENOSTEN SUKUSEURAN PERUSTAMINEN JA ALKUVAIHEET

Merkinnyt muistiin Ville Nenonen v 2008 Kuopiossa.

 

Mistä lähti ajatus sukuseuran perustamisesta? Miten sujui ensimmäinen sukukokous? Ihmetelkää ja ihailkaa Nenosten aktiivisuutta ja innostusta! Ensimmäiset sukukokoukset houkuttelivat jopa yli 400 osallistujaa.

 

"Sukuseura perustettiin Ruokolahdella 5.7. 1992. Sitä edelsi joukko tapahtumia, joista aktiivisesti mukana olleena voin kertoa oman muistini ja papereitteni perusteella seuraavaa", kirjoittaa Ville ja jatkaa:

 

Oma suku alkoi kiinnostaa 1980-luvulla siinä määrin, että hankin kotipitäjäni Kiteen kirkkoherran- virastosta sukuselvityksen 1984. Seuraava toimenpide oli hankkia Pohjois-Karjalan Maakunta-arkistosta laajempi sukuselvitys 1985. Tämän jälkeen olikin jo vahva pohja sukututkimukselle olemassa. Samaan aikaan vaimoni Ulla alkoi tutkia omaa, hämäläistä sukuaan. Tartunta tuli varsin pian ja ajatukset alkoivat liikkua oman suvun tutkimisessa."

Siitä tuli Ullalle ja Villelle pitkä yhteinen projekti. Ulla ryhtyi tallentamaan Nenosten sukutietoja sukurekisteriin, jossa on vuonna 2016 noin 30 000 nimeä. Ville ja Ulla loivat hienon systeemin sukutunnuksineen. Suvussa on niin monta saman nimistä, että on pakko erottaa heidän numerolla. Se toimii edelleen. Ulla tekee edelleen sukututkimusta ja pitää yllä Nenosten sukurekisteriä. 

Lisää Ullan ja Villen muisteloita kuvineen perustamishetkistä ja ensimmäisistä sukukokouksista:

"Olin noihin aikoihin työssä Kansaneläkelaitoksen Itä-Suomen aluetoimistossa, jossa virallisesti hoidin paikallistoimistojen tarkastusta, mutta samalla toimin myös kouluttajana ja sisäisenä konsulttina. Matkoja jouduin tekemään runsaasti kaikkien Itä-Suomen alueen Kelan toimistoihin. Tällaisella matkalla olin 8.4.1991 Tohmajärvellä. Siellä huomasin paikkakunnalla asuvan muutamia Nenosia, mm. eräs maanviljelijä Antero Nenonen Akkalan kylässä.

Illalla otin majapaikastani puhelimitse yhteyden Antero Nenoseen. Esiteltyäni itseni kerroin hänelle olevani kiinnostunut mahdollisesta sukulaisuudesta. Möreä miesääni vastasi: ”On se hyvä, että on toinenkin samanlainen hullu kuin minä, joka on kiinnostunut suvustaan!” Sovimme tapaamisesta seuraavana iltana hänen kotonaan. Sain tuolloin mukaani Kiteeltä siskoni Saimi Ilvosen sekä veljeni Erkki Nenosen.

Akkalan pirtin pöydän ympärillä puhuttiin paljon ja sovittiin alustavista toimenpiteistä sukuseuran perustamiseksi Päädyimme siihen, että ensin täytyy järjestää laajempi tapaaminen, jossa ajatus tarjotaan eri sukuhaarojen edustajille.

Saimi–siskoni tarjosi kokoontumispaikaksi Kiteellä olevaa Tervasavun pirttiä, jonka hänen aviomiehensä oli pystyttänyt vanhoja rakennusmenetelmiä noudattaen. Saimi lupautui vastaamaan tilaisuuden tarjoilusta ja minä sitouduin hoitamaan tiedotusta. Antero lupasi hankkia tilaisuuteen asiantuntijaksi prof. Veijo Saloheimon .Tilaisuus päätettiin pitää 4.8.1991.

Pian tämän jälkeen poikani Mikko Nenonen otti huolekseen kutsukirjeen laatimisen. ”Nenoset etsivät juuriansa”, oli kutsun otsikko. Lisäksi siinä kerrottiin -osittain Saloheimon tutkimusten pohjalta- suvun leviämisestä, sukujen tutkimisesta ja sukuseuran perustamisesta.

Kutsu otettiin hyvin vastaan. Puhelinsoittoja ja kirjeitä tuli läheltä ja kaukaa. Innostusta tuntui olevan. Osanottajia tuli noin 60 henkeä kautta Itä-Suomen. Saloheimon esitys antoi hyvän kuvan esi-isien liikkumisesta ja elämästä. Sukuseuran perustamista varten valittiin toimikunta, jonka puheenjohtajaksi tuli Kuopiosta Ville Nenonen, varamieheksi Antero Nenonen. Muut jäsenet olivat Kiteeltä Saimi Ilvonen ja Viljo Nenonen, Joensuusta Pirkko Nenonen, Ilomantsista Eero Nenonen, Imatralta Heikki Nenonen ja Hirvensalmelta Pekka Nenonen.

Tiedotusta hoidettiin monistetun lehtisen avulla. Se kantoi nimeä:” Nenoset etsivät juuriansa” ja sitä toimitettiin yhteensä 6 kpl. vuoteen 1992 mennessä.

SUKUSEURAN PERUSTAVAA KOKOUSTA ryhdyttiin suunnittelemaan ja se kutsuttiin koolle Ruokolahdelle. missä se pidettiin 4-5.7 1992 Jaakkiman kristillisen opiston tiloissa. Puheenjohtajina toimivat Aarne Nenonen Ruovedeltä ja Heikki Nenonen Imatralta. Sihteerinä oli Jorma Nenonen Kuopiosta. Osanottajia kokouksessa oli yli 400. Kokouksen yhteydessä osallistuttiin jumalanpalvelukseen Ruokolahden kirkossa ja laskettiin seppele sanakarivainajien hautamuistomerkille. Seppeleen laskijat olivat Saimi Ilvonen ja Pekka ja Martti Nenonen Nämä perinteet ovat jatkuneet .Sukuseuran puheenjohtajaksi valittiin Ville Nenonen Kuopiosta, varapuheenjohtajaksi Antero Nenonen Tohmajärveltä ja jäseniksi Juhani Nenonen Viialasta, Hannu Nenonen Punkaharjulta, Heikki Nenonen Imatralta, Taisto Nenonen Haukivuorelta ja Viljo Nenonen Kiteeltä. Kokouksessa tuli esille myös sukuseuran symboliikka, minkä pohjalta keskusteltiin ja annettiin asia hallituksen hoidettavaksi.

 

 

Ensimmäinen sukukokous oli hyvin innostava ja antoi uskoa seuran tulevaisuuteen. Sukutiedostoon saatiin ensimmäisen toimintakauden aikana 8100 henkilöä ja osoiteluetteloon noin 800 nimeä. 

Myös yhdistyksen symboolien hankinta alkoi toteutua. Julistettiin kilpailu sukuseuran vaakunan tai vastaavan tunnuksen saamiseksi. Vaakunaehdotuksia tuli useita. Niistä sopivimmaksi valittiin Ilpo Nenosen ehdotus, joka perustui N kirjaimien synnyttämään lippuaiheeseen. Tunnus ei täytä heraldiikan vaatimuksia, mutta on tyylikäs sukulaisia yhdistävä symbooli. (Siitä on valmistettu isännänviiri, hopeisia ja puisia rintamerkkejä ja pöytästandaareja. Niitä voi tilata. Katso nettisivujen kohdasta sukuseuratuotteet!

kiteell 9.7.1994.jpg - 125.24 Kb

 

TOINEN SUKUKOKOUS pidettiin Kiteellä ja Tohmajärvellä 9-10.7 1994. Osanottajia oli hiukan yli 400. Ensimmäinen päivä oltiin Kiteellä, missä pidettiin mm. vuosikokous, tehtiin retkiä suvun asuinpaikoille ja vietettiin iltaa Suoparsaaressa ohjelman ja riihitanssien merkeissä. Toinen päivä oltiin Tohmajärvellä, jossa pidettiin sukujuhla. Sen yhtenä ohjelmana oli sukutilakunniakirjan ja viirin luovuttaminen Akkalan Antero Nenosen taloon.

kiteelt .jpg - 105.72 Kb

Jumalanpalvelukseen osallistuttiin Tohmajärven kirkossa, missä saarnasi pastori Pekka Nenonen. Seppeleet laskettiin sekä Kiteen että Tohmajärven sankarihaudoille ja lisäksi Kalpa- divisioonan muistomerkille. Tohmajärvellä seppeleen laskivat sankarihaudalle Mari Multanen ja Jorma ja Ville Nenonen. Kokouksen järjestelytoimikunta lahjoitti yhdistykselle perinteisen puukellon käytettäväksi joukkoa koollekutsuttaessa.


KOLMAS SUKUKOKOUS pidettiin Kuopiossa 13-14.7 1996. Kaikki tilaisuudet järjestettiin hotellissa , missä oli myös majoitus ja ruokailu. Sukuseuran isännän viiri oli ensi kertaa käytössä. Sää oli hyvin sateinen ja tuulinen, mikä jonkin verran sekoitti Kallavedelle tehtyä laivaristeilyä.Ohjelmassa oli mm. kahden tuoreen tohtorin esitelmät: Keijo Nenonen Kuopiosta ja Mikko Nenonen Helsingistä.


 

Jumalanpalvelukseen osallistuttiin Männistön seurakunnan kirkossa, missä saarnasi pastori Satu Eskelinen. Seppelepartiot lähetti rovasti Reino Eskelinen. Kuopion sankarihaudoille seppeleen laskivat Ville Nenonen, Matti Nenonen ja Maija Hämäläinen. Karjalaan jääneiden vainajien muistomerkille seppeleen laskivat Armas, Maija ja Airi Nenonen..Kotimatkalla monella juhlavieraalla oli aito savolainen kalakukko, joita suvun taitajat olivat tehneet.Tämän sukukokouksen erikoisimmat vieraat olivat Inkeristä saapuneet sukulaiset, Ilmar ja Mari Nenonen.He tapasivat kokouksessa kaukaisia sukulaisiaan ja kertoivat elävästi kokemuksistaan sotien aikana.

 

 

NELJÄS SUKUKOKOUS oli Helsingissä 4-5.7. 1998 kaupungin suomenkielisen työväenopiston tiloissa. Osanottajia oli noin 300, heistä 35 oli niinikumpulaista sukujuurta. Ohjelmassa oli mm.laivaristeily kaupungin edustalla ja iltahuvit eduskunnan vieressä olleessa ravintola Pikku Parlamentissa. Juhlassa esiintyivät myös suvun taiteilijat, Meri ja Markku Nenonen.

Jumalanpalvelukseen osallistuttiin Kallion kirkossa, missä saarnasi oman seurakunnan kirkkoherra Esa Siljamäki. Hän lähetti seppelpartiot. Hietaniemen sankariristille laskettiin sukuseuran seppele. Ups.kokelas Mikko Saarinen kantoi seppeleen, kunniavartijoina Anneli Paulin ja Ville Nenonen. Tykistön kenraali V.P. Nenosen muistomerkille sukuseuran seppeleen laski Benno Nenonen yhdessä Hilkka ja Pekka Nenosen kanssa. Karjalaan jääneiden vainajien muistomerkille seppeleen laskivat Pertti Nenonen, Elsa Luukkonen ja Matti Nenonen.

 

 

VIIDES SUKUKOKOUS pidettiin kahdelle paikkakunnalle jaettuna 8-9.7 2000. Ensimmäinen päivä oltiin Jyväskylässä Hotelli Laajavuoren tiloissa. Siellä järjestettiin myös vuosikokous, jossa yhdistyksen puheenjohtaja vaihtui. Ville Nenonen luopui tehtävästä ja tilalle valittiin Antero Nenonen .Uudeksi varapuheenjohtajaksi valittiin Raija Multanen Kiteeltä.

Hallituksen esityksestä Ville Nenoselle myönnettiin kunnianimike, ”yljpiämies”’ Toisen päivän tilaisuudet pidettiin Ruovedellä. Jumalanpalvelukseen osallistuttiin ja seppeleet laskettiin sankarihaudoille ja Karjalaan jääneiden vainajien muistomerkille.Juhlassa paikallisen koulun juhlasali oli ääriään myöten täynnä yleisöä.Tilaisuudessa kuultiin arvokasta ohjelmaa paikkakunnan historiasta, mm. sukututkija Kari-Matti Piilahden esitelmä. Oopperalaulaja Esa Aapro esitti yksinlaulua.

Juhlasta siirryttiin Väärinmajan Nenoselle, jossa paljastettiin juhlava muistomerkki sen kunniaksi, että sama suku on viljellyt tilaa yhtämittaisesti noin 430 vuotta. Patsaan paljastuspuheen piti maisteri Ville Nenonen omistaen sanansa erikoisesti isäntäväelle Aarne ja Sinikka Nenoselle. Muistomerkin idea oli Aarne-isännän, mutta vaikea sairaus pakotti hänet seuraamaan juhlaa pyörätuolissa. Lausuntaa esitti Leena Huovila ja paikallinen mieskuoro esiintyi. Paluumatkalla takaisin Jyväskylään poikettiin suvun omistamalla Kinnaskosken sahalla katsomassa huippumodernin sahan toimintaa.

 

 

KUUDES SUKUKOKOUS pidettiin Joensuussa 13-14. 7. 2002 Niinivaaralla Kunto-Hovin tiloissa. Osanottajia oli noin 200, vanhimpana joukossa Niinikummun Heikki Nenonen lähes 90-vuotiaana. Tunnettu muusikko Sari Kaasinen esitti sukulaisilleen upeita lauluja ja Eeva ja Aino Väisänen soittivat pianoa nuoruuden innolla. Juhlaesitelmän piti tri Tatu Koljonen, joka kertoi suomalaisten panoksesta Kiinan tietotekniikan kehittämisessä. Pälkjärven sukuhaaraan kuuluva Varpu Pyykönen toi esille lapsuusajan historiaa. Ohjelmassa oli myös neuvottelutilaisuus sukukirjojen tekemisestä. Ajatuksia oli paljon, mutta käytännön toimiin ei vielä päätetty ryhtyä. Vuosikokouksessa käsiteltiin normaalit kokousasiat. Puheenjohtajana jatkaa Antero Nenonen ja varapuheenjohtajaksi valittiin Leena Huovila Jyväskylästä. Illan lähestyessä tehtiin linja-autoretki Kolille. Yöohjelmaa tarjosi Ilosaarella pidetty rock-tapahtuma, joka kuului majoitushuoneisiin saakka.

Toisena päivänä osallistuttiin Pielisensuun kirkossa pidettyyn jumalanpalvelukseen, jossa saarnasi pastori Tapani Nuutinen. Seppelpartiot lähetettiin sankarihaudoille ja Karjalaan jääneiden vainajien muistomerkille. Mukana oli kaksi Viljo Nenosta, Pirkko Nenonen, Eila Tuupanen, Antero Nenonen ja Pentti Saukkonen

 

 

SEITSEMÄS SUKUKOKOUS pidettiin 10 - 11.7 2004 Oulussa. Kokous- ja majoituspaikkana oli vanhassa varuskunta- ja sairaalakeskuksessa, Lasaretin saaressa sijaitsevat tilat, joissa ulkonaiset puitteet olivat erittäin hyvät. Kun vielä sattuivat kesän kuumimmat päivät, oli ulkonainen puoli kunnossa. Kokouksen isäntänä toimi kaupunginjohtaja Kari Nenonen, jonka johdolla kaikki sujui mainiosti. Iltaa vietettiin ulkona grillijuhlissa.

Toisena päivänä osallistuttiin Oulun Tuomiokirkossa jumalanpalvelukseen, josta lähetettiin seppelpartiot haudoille. Kokouksessa käytiin varsin perusteellinen keskustelu sukukirjojen tekemisestä. Halukkaita kirjan ostajia näytti olevan varsin runsaasti, mutta lopullinen ratkaisu siirtyi vielä myöhempään ajankohtaan. Kokouksessa valittiin uudeksi puheenjohtajaksi Siilinjärveltä kotoisin oleva Esko Nenonen, joka on ollut mukana alusta saakka. Varapuheenjohtajaksi tuli Kaisu Jokela Haukiputaalta.

Kokouksessa oli läsnä myös monen tuntema inkeriläinen Rauha Loginova, joka iloisena ja vilkkaana hurmasi kaikki sukulaiset. Hänen mukanaan olivat myös Pietarissa asuvat Vadim ja Svetlana Nenonen.

 

Sukutapaamiset

Joka toinen vuosi järjestettävien sukukokousten lisäksi on seuran perustamisesta saakka järjestetty myös pienimuotoisia sukutapaamisia, joihin on useimmiten saatu runsas joukko sukulaisia. Tapaamiset on järjestetty vähemmän muodollisesti ja aina on pyritty saamaan aikaan välitön sukulaistunnelma. Osanottajia on enimmillään ollut noin 100, pienin joukko oli10 henkeä. Ohjelma on aina ollut vapaampaa kuin sukujuhlissa. Sukujen vaiheita on selvitelty pienissä puitteissa ja samalla on koottu tietoja läheisten elämästä. Mukana ovat yleensä olleet sukuseuran johtohenkilöt ja samalla on päästy läheisempään ystävyyteen. Tällaisia tapaamisia on ollut noin 20. Vain kaksi vuotta on jäänyt ilman välitapaamista.

Seuraavassa luettelo tapaamispaikkakunnista ja vuosista.

Kitee 1991 ja 1993; Joensuu 1992, 1998 ja 1999; Kuopio 1993 ja 1994; Suonenjoki 1993; Imatra 1994; Helsinki 1995 ja 1997; Tampere 1995 ja 2005: Lappeenranta 1997; Leppävirta 1997; Kotka 1997; Jyväskylä 1998; Oulu 2002; Turku 2003 ja Pieksämäki 2004.

Alla kuvia Suonenjoen sukukokouksesta.

(Sukukokouksista voit lukea myös kohdasta Sukukokoukset.)

TOIMIHENKILÖIDEN saaminen on kaikessa yhdistystoiminnassa ratkaiseva tekijä. Nenosten sukuseuralla on ollut harvinaisen hyvä onni tässä suhteessa. Jo ennen virallista perustamista yhdistys sai sellaisen toimihenkilön, joka taitavasti ja vastuullisesti hoiti monenlaisia tehtäviä vuoteen 2005 saakka. Tämä mies oli kuopiolainen Jorma Nenonen. Tapasin hänet ensimmäisen kerran jossakin yhteisessä neuvottelutilaisuudessa, missä Kuopion eräät kaupunginosayhdistykset miettivät tehtäviänsä. Siellä oli kaksi valkotukkaista puheenjohtajaa: Jorma edusti Päivärannan asukasyhdistystä ja Ville Puijonlaaksoseuraa. Tästä yhteistyö alkoi, miehet ja perheet ystävystyivät, ja yhdessä paneuduttiin uuden sukuseuran tehtäviin.

Jorma toimi rahastonhoitajana vuoteen 2005 saakka, yhteensä 15 vuotta. Hän loi seuralle monia oivallisia menetelmiä taloudenhoidon, postituksen, lehtien jakelun, sukukokousten järjestelyn ym. tehtävien alueella. Hän on ylivoimaisesti pisimpään toiminut sukuseurassa määrättyyn tehtävään valittuna henkilönä. Tämän jälkeenkin hänen harrastuksensa kohteena on ollut sukuseura.

Toinen henkilö, joka on monin tavoin ollut sukuseuran toiminnassa mukana yhtä kauan, on Tarmo Nenonen, Liperistä. Hän on alusta saakka ollut tekemässä ja kehittämässä sukuseuran tiedotustoimintaa, mikä on hänen oman ”elinkeinonsa” rinnalla ollut sukuseuran kannalta korvaamatonta asiantuntijan työtä erikoisesti seuran lehden tekemisessä. Myös varsinaiseen järjestötoimintaan hän on osallistunut ja erikoisesti tämän sukukirjan suunnittelussa hänen panoksensa on ollut merkittävä. Sukuseuran tilintarkastajana hän kantaa vastuuta myös taloudenhoidossa.

Varsinaisista luottamushenkilöistä pisin työkausi on ollut Antero Nenosella, joka oli varapuheenjohtajana vuodesta 1991 vuoteen 2000 ja sen jälkeen puheenjohtajana vuoteen 2004.

Sihteerien toimikaudet ovat jääneet huomattavasti lyhyemmiksi, samoin muiden toimihenkilöiden työvuodet. Pisimään on sihteerinä toiminut Eila Tuupanen vuodesta 2002 alkaen eli 4 vuotta. Samalla hän on ollut myös sukulehden toimittaja. Ulla Kuikka oli sihteerinä 4 vuotta. 

Nenossuku-lehden toimittajana oli Annukka Ilvonen alusta vuoteen 2001.Hänen työkautensa kesti siis 8 vuotta. Sen jälkeen Eila Tuupanen. Sivujen vastaava tekijä on ollut Tarmo Nenonen koko ajan. Lehti on ilmestynyt kaksi kertaa vuodessa. Se on lähetetty kaikille jäsenille ja tarvittaessa muillekin esim. jäsenten hankinnan yhteydessä.

Tietokoneiden mukana on yhdistyksen toiminnassa tapahtunut historiallinen siirtyminen sähköiseen tietojen käsittelyyn. Jäädessäni eläkkeelle työtoverini panivat ”hatun kiertämään” keskuudessaan ja siten hankitulla rahalla antoivat minulle eläkepäivien ratoksi tietokoneen. Se oli vaatimaton matkakirjoituskoneen kokoinen ja näköinen, mutta tehokas ja uskollinen palvelija. Myöhemmin kone on vaihdettu kaksi kertaa kasvaneiden palvelujen tarjoamista varten.

Postin käyttö on ratkaisevasti vähentynyt. Kun kirjeitä lähetettiin alkuaikoina postin välityksellä vuosittain 700- 800 kpl, merkitsi tämä sekä suurta taloudellista menetystä että palkattomana hoidettua valtavaa työmäärää. Nyt suurin osa sukutiedoista kulkee sähköisten teiden välityksellä. Laajakaista on hyvä apu. Kaikki tiedotteet, toimintakertomukset, suunnitelmat, jäsenluettelot ym. tehtiin sukututkijoiden toimesta ilman mitään korvausta. Erikoisen suuri työ oli sukulehden postitus. Osoitetarrat tulostettiin tietokoneella, minkä jälkeen ne liimattiin lehden takakanteen ja useimmiten Jorma kuljetti lehdet postiin. Henkilöiden osoitetiedosto ei kuitenkaan pysynyt ajantasalla, ja lehtiä palautui. Uusien osoitteiden hankinnassa oli valtava työ, mikä aiheutti mm. puhelinlaskujen lisääntymistä.

KOTISIVU oli käytössä vuodet 1998-2010. Sen tekivät Mikko Nenonen ja Jouni Saario. On tosin todettava, ettei kotisivun pitäminen ajan tasalla ole aina onnistunut.