Nenosten sukuseura

Category:
 Kirjailijoita suvussamme

Tätä kirjaa et saa muualta!

 

Mikko Nenonen: Kirjoittamaani aatteellista ja osin omaelämänkerrallista

romaania "Viljami Kemppaisen tarina" vuodelta 1985 on vielä muutama. 

laatikollinen jäljellä. Kirjan hankkimalla on mahdollista tukea sukuseuran 

toimintaa. Kirjan hinta on 20 euroa, josta puolet menee sukuseuralle.

Kirjan on kuvittanut Arja Nenonen.

Kirjan omistajaksi pääset maksamalla 20 euroa per tilaamasi kirja plus

postimaksun 3,20 euroa tilille FI92 5750 0120 2548 19.

Viestikenttään oma nimi, osoite ja tilattujen kirjojen määrä.

Mikko Nenonen This email address is being protected from spambots. You need JavaScript enabled to view it.

 

 

 

 

I

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

KIRJA TYKISTÖNKENRAALI NENOSESTA

"V.P.Nenonen - elämä tykistölle"

toim. Jyri Paulaharju, Suomen Tykistömuseon julkaisu n:o 9, Keuruu 2009 

Kirjan takakannessa kerrotaan seuraavasti:

"Tykistönkenraali, Mannerheim-ristin ritari Vilho Petter Nenonen oli Suomen kenttätykistön legendaarinen kehittäjä. Hänen johdollaan luotiin itsenäisyytemme alkuvuosikymmeninä tykistömme ampumamenetelmät ja koulutustoimet taristelukentän tehokkaiksi valteiksi, joiksi ne osoittautuivat sotiemme ankarina vuosina.

Kivutta kaikki ei sujunut. Tiukkaa kädenvääntöä käytiin muun muassa aktiivi- ja reservikoulutuksen tiimoilta sekä aselajin materiaalihankinnoista.

Yleisesikuntaeversti Matti Alajoki laati vuonna 1975 tykistönkenraalista elämänkerran, jonka painopiste oli tykistöllisissä toiminnoissa. Kenraalin persoonallisuuden ja johtamistavan tarkastelut jäivät kuitenkin taustalle.

Nelisen vuotta sitten Nenosten Sukuseura ry herätti ajatuksen uuden, kenraalin persoonallisuutta luotaavan teoksen laatimisesta. Lukuisten Nenosen alaisten, työtovereiden ja esimiesten muisteloista oli todella hahmoitettavissa kiintoisa kuva ihmisestä, joka eli tykistölleen viimeiseen hengenvetoonsa saakka.

Tinkimätön ja vaativa, mutta huumorintajuinen sotilas, jolle myös rivimiesten näkemykset ja motivaatio olivat tärkeitä."

Nenossuku-lehdessä 2009 on Eila Tuupasen kirjoittama artikkeli rouva Astrid Silvastista, joka on tykistönkenraalin sisarentytär. Työurallaan rouva Silvast toimi sihteerinä ja liikkeenharjoittajana, lisäksi hän oli itseoppinut tekstiilitaiteilija suunnitellen mm. shaaleja. Hän kertoi asuneensa Tampereella ja aina Helsingissä käydessään yöpyneensä Kulosaaressa enon luona.

Käydessään Amerikassa työmatkalla toi Vilho-eno tuliaisiksi 10-vuotiaalle sisarentyttärelle Shirley Temple-leningin, joka oli silloin muotia. Valitettavasti puku ei ole enää jäljellä jälkipolvia varten.

Enonsa tarkkuudesta hänellä oli omakohtaisia kokemuksia. Raitiovaunun lähtöajan lähestyessä eno piti huolen, että sisarentytär ennätti ajoissa. Aikaa pysäkille varattiin viisi minuuttia. Kelloa seurattiin tarkkaan.

Enonsa hän muistaa empaattisena, huolehtivaisena ja leikkisänä henkilönä.

 

Tykistönkenraalista on kirjoitettu paljon, mutta tämä kirja on erilainen. Se kertoo kenraalista  ihmisenä, naapurina ja sukulaisena. Nenoset ovat huumormiehiä ja -naisia!

Tykistönkenraali Nenosen hauta komeine muistomerkkeineen löytyy suomalaisten suurmiesten muistomerkkien seurasta Hietaniemen hautausmaalta. Vieressä on mm Presidentti Urho Kekkosen hautapaasi.

 

KOLME MIKKO PORVALIN KIRJAA SODASTA JA SOTILAISTA

Mikko on Nenosten sukuun kuuluva kirjailija.

Taistelu Normandiasta suomalaisen liittoutuneiden sotilaan näkökulmasta.

Normandian maihinnousussa 6.6.1944 liittoutuneet käänsivät toisen maailmansodan suunnan Saksaa vastaan. Normandian kentillä taisteli yhteensä lähes miljoona amerikkalaista, brittiä ja kanadalaista. Yksi heistä oli kurkijokelainen Olavi Nenonen.

Kaatunut Normandiassa kertoo karjalaispojan vaiheikkaasta matkasta Kurkijoelta Kanadaan ja sieltä Britannian koulutusleirin kautta Louvignyyn Ranskan rannikon taisteluihin. Olavin elämäntarina on myrskyisä. Olavin isä, "hyvän perheen poika", syyllistyi ryöstömurhaan vain viikko ennen Olavin syntymää. Poliisi selvitti teon pitkällisten vaiheiden jälkeen, ja isä tuomittiin elinkautiseen vankeuteen Olavin ollessa alle vuoden ikäinen.

Olavin äiti pakeni häpeää Kanadaan ja jätti pojan mummon kasvatettavaksi. Viisitoista vuotta täytettyään Olavi siirtyi äidin luokse Kanadan Ontarioon ja kasvoi aikuiseksi työskennellen Kanadan kultakaivoksissa. Kanada julisti kuitenkin Suomelle sodan joulukuussa 1941, ja karjalaispojasta tuli uudessa kotimaassaan viholliskansalainen. Olavi pestautui Kanadan maavoimiin uudenvuodenaattona ja lähti sotaan kanadalaisena jalkaväen taistelijana. Sotamies Nenonen kaatui Normandiassa Caenin kaupungin valtaukseen liittyneessä operaatiossa heinäkuussa 1944.

Kaatunut Normandiassa on mikrohistoriaa, joka välittää rivimiehen elämänmakuisen näkökulman. Yksityiskohdat ja jännitystä luova kerronta piirtävät elävää historiaa: kirjan sivuilta nousee todellinen Olavi Nenonen, joka karkailee sotaharjoituksista, heilastelee tyttöystäväänsä,  ryömii mutaisella pellolla kranaattitulessa – ja lopulta haudataan suomenkielisin muistokirjoituksin ranskalaiselle hautausmaalle. Olavin värikäs tarina tarjoaa harvinaisen suomalaisnäkökulman Normandian taisteluihin ja sotilaan arkeen toisen maailmansodan länsirintamalla.

Teosta voi tilata kirjoittaja Mikko Porvalilta: www.mikkoporvali.fi tai puh. 040-7472 475.

Suomen suurimman maahanlaskuoperaation salassa säilynyt tarina

Mannerheim-ristin ritari Ilmari Honkanen sai jatkosodan viimeisinä viikkoina tehtäväkseen johtaa kaukopartioiskun Petroskoin ratapihalle. Viisikymmentä partiomiestä lennätettäisiin vesitasoilla vihollisen selustaan. Operaatio Hokiksi nimetyn partion oli tarkoitus halvaannuttaa vihollisen rautatiekuljetukset Aunukseen ja Pohjois-Karjalaan vuorokausiksi aivan aseleponeuvotteluiden alla.

Operaatio Hokki kertoo ensimmäistä kertaa Suomen suurimman maahanlaskuoperaation tarinan kokonaisuudessaan. Suunnitelma ja sitä varten koottu joukko olivat erinomaisia, mutta iskun koittaessa lähes kaikki meni pieleen: yksi kuljetuskone putosi, huoltotäydennystä pudottaneen koneen lentäjä törmäsi juovuksissa puuhun, ja partion johtaja sairastui. Suunnitelmien muuttumisesta, kiivaasta takaa-ajosta ja raskaista kantamuksistaan huolimatta osasto häiritsi rataliikennettä Petroskoin länsipuolella ja toimi vihollisen selustassa lähes kuukauden. Sotatoimet katkesivat Päämajan hämmentävään radiosanomaan: ”Aselepo tullut voimaan eilen kello 07: kaikki vihollisuudet lopettava.” Hokin miehet oli ollut tarkoitus noutaa lentokoneella, mutta joukko joutui lopulta kävelemään Suomen puolelle.

Operaatio on jatkosodan värikkäimpiä tapahtumasarjoja. Sodan jälkeen siitä vaiettiin, sillä partiotoiminta jatkui aselevosta sopimisen jälkeen. Kapteeni Honkasen sairastuttua luutnantti Antti Porvali jäi osaston johtajaksi ja toi joukon Suomeen: Honkanen kätkettiin vihollisselustan maastoon, josta hänet noudettiin salaisella lennolla aselevon jälkeen. Vihollisen selustassa aselevon jälkeen koettujen vaiheiden johdosta Antti Porvali kätki partion sotapäiväkirjan myöhempien ongelmien välttämiseksi – ja oman oikeusturvan takeeksi. Teos perustuu Antti Porvalin kätkemään sotapäiväkirjaan, veteraanien kertomuksiin sekä osaston valokuvamateriaaliin.

Teosta voi tilata kirjoittaja Mikko Porvalilta: www.mikkoporvali.fi tai puh. 040-7472 475.


Kurkijokinen Rauha Annikki Nenonen avioitui vuonna 1947 terijokisen tiedustelu-upseeri Antti Porvalin kanssa.
Punainen Valpo pidätti tuoreen aviomiehen pian häiden jälkeen. Päällimmäisenä syynä oli asekätkentäjuttu, mutta Porvalin taustassa oli paljon sellaista, mikä kiinnosti valvontakomissiota ja vasemmistopiirejä. Kokenut kaukopartioupseeri toimi sotavuosina kouluttajana suomalaisessa vakoilukoulussa ja oli vielä sodan päättyessä syvällä vihollisen linjojen takana.

Teos "Vakoojakoulu - Päämajan asiamiestiedustelu jatkosodassa" sisältää aiemmin julkaisematonta tietoa ja perustuu osittain Antti Porvalin kätkemiin asiakirjoihin ja koulutuskäskyihin. Yksikkö värväsi ja koulutti venäläisiä sotavankeja vakoojiksi, jotka toimitettiin puna-armeijan univormuissa tiedustelutehtäviin Neuvostoliittoon.

Kirjoittaja Mikko Porvali on Antti Porvalin pojanpoika ja Nenossuvun jäsen. Teos ilmestyy Atena Kustannuksen kustantamana, ja se julkaistaan toukokuussa 2010.

Kurkijokinen Rauha Annikki Nenonen avioitui vuonna 1947 terijokisen tiedustelu-upseeri Antti Porvalin kanssa.



 

Teosta voi tilata kirjoittaja Mikko Porvalilta: www.mikkoporvali.fi tai puh. 040-7472 475.

 

Sihteerin terveiset 28.4.2020 

Olen nyt päivittänyt sivut niin pitkälle, kuin olen osannut. Mikko Porvalin kirjoista tuli mieleen eräs

hauska juttu. Lukiessani Kjell Westön kirjaa "Rikinkeltainen taivas", sen alussa mainittiin rikos-

poliisi vai kirjoittiko Westö rikoskonstaapeli Mikko Porvali. Joka tapauksessa hän tarkoitti meidän 

Mikko Porvalia. 

 

 

 

Category:

Hyvä sukulainen,

Nenos-mukit maksavat 10 €/kpl + toimituskulut. Ne sopivat lahjaksi ja tuliaisiksi.

Ota yhteys taloudenhoitaja Tarjaan.

 

 Tilaa tyylikkäitä Nenos-postimerkkejä! 

 Huom. postimerkkimme on ikimerkki. Ikimerkki ei vanhene eikä arvo alene. 

 Jos sinulla on jäljellä vanhoja 2. luokan merkkejä, voit käyttää niitä tavallisen kirjemerkin tapaan

 Suomen sisällä.

 Nenonen-postimerkkiarkki maksaa  25,00 € ja siinä on 10 ikimerkkiä. 

 

 Tee tilaus taloudenhoitajallemme Tarjalle postitse, sähköpostilla tai puhelimitse:

 Tarja Nenonen, Orminkuja 3 F 22, 01200 VANTAA,

 This email address is being protected from spambots. You need JavaScript enabled to view it.   

 puh. 050 307 5103 

 

  Kaikki sukuseuratuotteet tilataan Tarjalta. 

  Tuotteiden mukana Tarja lähettää laskun, joka maksetaan sukuseuran tilille.

  Laskuun lisätään pakkaus- ja lähetyskulut.

  MUITA SUKUSEURATUOTTEITA:

  Isännänviiri                                                         90 € (kuva ja tiedot alla)

  Pöytästandaareja                                                 30 € (kuva alla)

  Hopeinen rintamerkki                                           15 €

  Puisia Nenos-pinssejä ja -rintaneuloja                     5 €/kpl

  Pöytästandaarit

 Isännänviiri

 

Kuvassa sukuseuran isännänviiri liehumassa suomenlipun vierellä Oulun sukukokouksessa kesällä 2004.

Tarkemmat  tiedot isännänviiristä:

Viirin koko: 400x50 cm

Materiaali: Polyesterkangas, 155 g

Painatus: 3-värinen (musta, punainen ja keltainen) painatus silkkipainotekniikalla.

Viiri on läpipainettu eli painatus näkyy peilikuvana kääntöpuolella.

Puheenjohtajalla on asiaa

Puheenjohtaja Mikko Nenosen palsta (lyhennelmä) oli jäsenlehdessä syksyllä 2019.

Puheenjohtaja palasi 26.9.2019 Moldovasta paljon nähneenä ja kokeneena. Siitä enemmän lehdessä ja Nenoset Sukuseura Facebook-sivuilla, jossa tarinoita myös pääsee kommentoimaan. Paluun jälkeisenä sunnuntaina hallitus sitten jo pitikin syyskokouksensa SKYPE-kokouksena, jossa mukana oli 5 jäsentä liikkuvan kuvan ja äänen kanssa sekä Aimo Kiteeltä vielä äänen varassa. Tämä on ennätys Nenossuvulle ja todennäköisin kokousten toteutustapa jatkossa. 

Taloudellisesti seuramme tilanne on hyvä ja vakaa, ja maailmassa, jossa mikään ei muuttuisi, pärjäisimme jatkossakin hyvin, mutta kun kaikki näyttää nyt muuttuvan. Posti on muuttanut lähetysten painoluokkia, ja sukulehdellemme tämä merkitsee 600 euron ylimääräistä kulunkia yhden numeron postitukseen. Hallitus toki ymmärtää, että Postin tulee pystyä palkitsemaan lahjakkaat johtajansa ja huolehtimaan heille puhtaat golfpallot, mutta julkisen palvelun periaatteista ei tässä päätöksessä enää näy jälkeäkään, ja se tullee tappamaan pienlehdet Suomesta. 

Pysymme Pieksämäen sukukokouksen päätöksissä, ja sukulehti ilmestyy kotiin kannettuna paperilehtenä syksyllä 2019 ja keväällä 2020. Selviämme etsimälle vaihtoehtoisia taitto- ja painotarjouksia, paperilaatua säätämällä sekä tuki-ilmoituksin. 

Uuuta on jo nyt lehden sisällön julkaiseminen myös seuran Facebook-sivulla kukin juttu omana postauksenaan. Ne ovat vapaasti luettavissa, jaettavissa ja kommentoitavissa. Testasin toteutusta laittamalla jo ensimmäisen jutun sivuille. Helppoa ja luettavaa jälkeä tulee - ilman mitään kustannuksia seuralle.

--- 

---

Nenossuvulla on tällä hetkellä kaksi sähköistä kanavaa: omat web-sivut ja Facebook. Hallitus pohti, onko tämä päällekkäisyys jatkossa tarpeellista. Toki omien sivujen historia-eineisto tulee siirtää saatavaksi myös Facebookissa käytettäväksi, jos päätyisimme luopumaan sivujen ylläpidosta, johon olemme joutuneet etsimään ulkopuolisia tekijöitä, ja jossa teknologia vanhenee koko ajan käsiin. Facebookissa keskustelu on jo auki.

Kirjarintamalla on nyt odotettavissa aktiivinen vuosi. Antero Nenonen ilmoitti monivuotisen kirjahaaveensa toteutumisesta, ja kesäkuun alussa 2020 tulee olemaan julkistamistilaisuus. Asiasta enemmän lehden kevätnumerossa. Sukukirjan suhteen lähdemme myös etenemään. 

Hallitus piti SKYPE-kokouksensa sunnuntaina 8.3.2020. Jatkossa julkaisemme kokousten pöytäkirjat seuran Facebook-sivulla, jossa jäsenet myös pääsevät niitä kommentoimaan ja esittämään kysymyksiä. Heräsi myös ajatus jatkossa striimata hallituksen kokoukset suoraan Facebook-sivulle, jolloin jäsenet voisivat osallistua keskusteluun tekstaamalla kommentteja. Hyvää sisäruokintakautta Nenosille, liikkukaa ja huolehtikaa itsestänne! Puheenjohtajalla on nyt uudet lonkat ja niitä tullaan testaamaan ladulla ja mäessä. Purjelaudalla tuntuivat toimivan...

P.S. Nenossuvun alkukoti, eli paikka, jossa geneettinen haploryhmä I ensimmäisen kerran ilmeni, sijaitsee nykyisen Moldovan alueella Raut-joen uurtamassa laaksossa. Paikan nimi on Orheiul Vechi, ja sen on maailmanperintökohde. Asiasta enemmän seuran Facebook-sivulla.

MIKKO NENONEN 

Hartola 

Category:

  

 Miten sukuja tutkitaan ?

 Kirjoittanut Ville Nenonen 3.3.2005 Kuopiossa

 

Varsinainen sukututkimus on erittäin vaativa tehtävä. Sen suorittajalta vaaditaan paitsi teknillistä ammattitaitoa ja arkistojen tuntemusta myös tietokoneiden  hallintaa. Tutkijalta edellytetään myös määrättyjä ominaisuuksia sekä taipumuksia, joita ilman luotettavaa tutkimusta ei juuri saada syntymään. Sukuseuran tärkein tutkija on alusta lähtien ollut Ulla Nenonen. Hän on matemaattisesti lahjakas ja systemaattiseen ajatteluun tottunut. Hänellä on myös ilmiömäinen muisti, mikä helpottaa monien hajanaisten asioiden pitämistä järjestyksessä. Arkistoissa työskentely vaatii myös hyvää fyysistä kuntoa. Sukuseuran kokoamassa tiedostossa on tietokoneen muistissa noin 24 000 (Nyt v 2020 luku taitaa olla jo yli 30 000)  henkilöä, jotka kaikki kuuluvat Nenosten sukuun. Kaikkien heidän tietonsa on varsin yksityiskohtaisesti talletettu ja ne ovat tutkijan käytettävissä jatkuvasti. Sukutaulujen tekeminen oli alkuvaiheessa hidasta, osittain käsityötä. Nykyisin kaikki voidaan tehdä tietokoneella. Sukuseuran henkilö- ja sukuarkisto on talletettu siten, ettei kenenkään sivullisen ole mahdollista päästä asioita katsomaan. Henkilötietolain määräämä yhteyshenkilö on alusta saakka ollut Ville Nenonen. Käytännön työn ohjaamista varten on sovittu yksityisen asiantuntijan tuesta. Käsittelyvaiheessa on kuitenkin syntynyt runsas määrä paperille talletettua tietoa, joka tulee jossakin vaiheessa tuhottavaksi. Tällä hetkellä tätä paperiarkistoa on useita hyllymetrejä. Nenosen perheen yksi huone on käytännöllisesti katsoen kokonaan varattu sukututkimuksen käyttöön ja asiaan liittyvien kirjojen  säilyttämiseen. Sukututkimuksen kustannuksia on täysin mahdotonta arvioida. Jos kaikki tutkiminen olisi jouduttu teettämään palkatuilla tutkijoilla, olisivat kustannukset arvaamattoman suuret. Kun tietomateriaalia on useissa eri arkistoissa kautta maan, on jouduttu tekemään myös matkoja sen lisäksi, että arkistoista on hankittu kotiin täsmällisesti määriteltyä aineistoa. Maakunta-arkistojen lisäksi on käytetty Kansallisarkistoa sekä Sota-arkistoa. Matkoihin käytettyä aikaa ei ole jälkikäteen pystytty täsmällisesti määrittelemään.

 

Yksityiskohtaisten sukutietojen keräämistä varten on tutkimustyön alkuvaiheista lähtien käytetty nimenomaan sitä tarkoitusta varten suunniteltuja lomakkeita. Niitä on monistettu sukuseuran toimesta suuret määrät. Yhteisissä tilaisuuksissa niitä on jaettu sukulaisten käyttöön, samoin niitä on lähtetty postitse. Allekirjoituksellaan vastaaja  on samalla hyväksynyt  tietojensa käytön normaaliin sukututkimukseen. Pohjois-Karjalasta on saatu noin 4.300 henkilön tiedot.

 

 

 

Category:

Merkitty yhdistysrekisteriin 17.8.1994

 

1.§ Nimi ja kotipaikka

Yhdistyksen nimi on Nenosten Sukuseura ry. Kotipaikka on Imatran kaupunki ja toimialue koko maa. Yhdistystä kutsutaan jäljempänä sukuseuraksi tai seuraksi.

2. § Tarkoitus ja toiminta

Sukuseuran tarkoituksena on selvittää suvun vaiheita ja historiaa, vaalia suvun perinteitä ja edistää yhteenkuuluvuuden tunnetta jäsentensä keskuudessa.

Tarkoituksensa toteuttamiseksi sukuseura pyrkii

  • järjestämään yhteisiä kokouksia, sukupäiviä, retkiä ja muita seuran toimintaan liittyviä tilaisuuksia
  • keräämään ja arkistoimaan sukua koskevaa tietoutta sekä saattamaan sitä jäsenten tietoon
  • harjoittamaan sukuseuran tarkoitusperiä edistävää julkaisutoimintaa sekä
  • pitämään luetteloa suvun jäsenistä.

Toimintansa tukemiseksi seura voi ottaa vastaan testamentattua tai lahjoitettua omaisuutta, perustaa rahastoja sekä asianomaisella luvalla järjestää keräyksiä ja arpajaisia. Seura voi myös omistaa toimintansa kannalta tarpeellisia kiinteistöjä.

3. § Jäsenet

Sukuseuran jäseneksi voidaan hyväksyä jokainen 18 vuotta täyttänyt henkilö, joka isän tai äidin puolelta on sukuun kuuluva tai joka avioliiton kautta on siihen liittynyt tai joka on muuten sukuseuratoiminnasta kiinnostunut.

Sukuseuran jäsenet hyväksyy seuran hallitus.

Jäsenellä on oikeus erota sukuseurasta ilmoittamalla siitä kirjallisesti hallitukselle tai sen puheenjohtajalle taikka ilmoittamalla eroamisesta yhdistyksen kokouksessa.

Jäseniltä perittävän liittymis- ja vuotuisen jäsenmaksun suuruudesta päättää vuosikokous. Seuran hallitus voi myöntää vapautuksen jäsenmaksusta korkean iän, sairauden tai muun syyn aiheuttaman maksukyvyn heikentymisen perusteella.

Seuran jäsenen alle 18-vuotiaat lapset voivat liittyä seuraan nuorisojäseninä, jotka ovat vapaat jäsenmaksusta ja joilla ei ole äänioikeutta seuran kokouksissa.

Hallituksen esityksestä voi vuosikokous kutsua sukuseuran kunniajäseneksi henkilön, joka erityisesti on ansioitunut seuran toiminnassa.

Kunniajäsen on vapaa jäsenmaksusta.

Sukuseuran jäsenluetteloa pitää seuran hallitus.

4. § Hallitus

Sukuseuran asioita hoitaa hallitus, joka valitaan vuosikokouksessa.

Hallitukseen kuuluu puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja sekä viisi (5) jäsentä. Hallituksen jäsenten toimikausi on vuosikokousten välinen aika. Hallitus valitsee keskuudestaan tai ulkopuolelta seuran sihteerin, rahastonhoitajan ja muut tarvittavat toimihenkilöt.

Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta, kun he katsovat siihen olevan aihetta tai kun vähintään kaksi hallituksen jäsentä sitä vaatii.

Hallitus on päätösvaltainen, kun vähintään puolet sen jäsenistä, puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja mukaan luettuna on läsnä. Asiat ratkaistaan yksinkertaisella ääntenenemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan mielipide, vaaleissa kuitenkin arpa. Hallituksen kokouksista on pidettävä päätöspöytäkirjaa.

5. § Sukuseuran nimen kirjoittaminen

Sukuseuran nimen kirjoittaa puheenjohtaja yksin tai varapuheenjohtaja yhdessä seuran sihteerin tai rahastonhoitajan kanssa.

6. § Tilit

Sukuseuran tilikausi on kalenterivuosi. Tilinpäätös tarvittavine asiakirjoineen ja hallituksen vuosikertomus on annettava tilintarkastajille=toiminnantarkastajille tarkastettavaksi viimeistään seuraavan maaliskuun aikana. Toiminnantarkastajien lausunto tilien ja seuran hallinnon tarkastuksesta on jätettävä hallitukselle viimeistään seuraavan toukokuun kuluessa.

7. § Seuran kokouksen koollekutsuminen

Seuran kokoukset kutsuu koolle hallitus. Kokouskutsu on toimitettava viimeistään neljätoista (14) päivää ennen kokousta joko lähettämällä kutsu kirjallisena kullekin jäsenelle tai julkaisemalla kutsu seuran kotipaikkakunnalla ilmestyvässä sanomalehdessä.

8. § Seuran kokoukset

Seuran vuosikokous pidetään joka toinen vuosi hallituksen määräämänä päivänä huhti-syyskuun aikana.

Ylimääräinen kokous pidetään, kun seuran kokous niin päättää tai kun hallitus katsoo siihen olevan aihetta tai kun vähintään yksi kymmenesosa (1/10) seuran äänioikeutetuista jäsenistä sitä hallitukselta erityisesti ilmoitettua asiaa varten kirjallisesti vaatii.

Seuran kokouksessa jokaisella edellisen vuoden jäsenmaksunsa maksaneella jäsenellä on äänioikeus ja jokaisella äänioikeutetulla yksi (1) ääni.

Seuran päätökseksi tulee se mielipide, jota on kannattanut yli puolet annetuista äänistä. Äänten mennessä tasan ratkaistaan vaalit arvalla. Muutoin päätökseksi tulee kokouksen puheenjohtajan kannattama mielipide.

9. § Vuosikokous

Seuran vuosikokouksessa käsitellään seuraavat asiat:

  1. kokouksen avaus,
  2. valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja tarvittaessa kaksi ääntenlaskijaa,
  3. todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus,
  4. hyväksytään kokouksen työjärjestys,
  5. esitetään seuran tilinpäätökset, vuosikertomukset ja toiminnantarkastajien lausunnot vuosikokousten väliseltä ajalta,
  6. päätetään tilinpäätösten vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä,
  7. vahvistetaan toimintasuunnitelma, tulo- ja menoarvio sekä liittymis- ja jäsenmaksu seuraavalle toimikaudelle,
  8. valitaan hallituksen puheenjohtaja, varapuheenjohtaja sekä muut jäsenet,
  9. valitaan kaksi (2) toiminnantarkastajaa ja heille kaksi (2) varamiestä seuraavaksi toimikaudeksi,
  10. käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat.

Mikäli seuran jäsen haluaa saada jonkin asian seuran vuosikokouksessa käsiteltäväksi, on hänen siitä kirjallisesti ilmoitettava niin hyvissä ajoin, että asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun.

10. § Sääntöjen muuttaminen ja sukuseuran purkaminen

Päätös sääntöjen muuttamisesta ja seuran purkamisesta on tehtävä seuran kokouksessa vähintään kolmen neljäsosan (3/4) enemmistöllä annetuista äänistä. Kokouskutsussa on mainittava sääntöjen muuttamisesta tai sukuseuran purkamisesta.

Sukuseuran purkautuessa käytetään seuran varat seuran tarkoituksen edistämiseen purkautumisesta päättävän kokouksen määräämällä tavalla. Sukuseuran tullessa lakkautetuksi käytetään varat samaan tarkoitukseen.