Nenosten sukuseura

Nenosten X sukukokous pidettiin Ilmajoella 16.-18.7.2010.

Kuvassa hallitus ja hieno kokouspaikkamme Ilmajoella heinäkuun helteisenä sukukokouspäivänä.

Kuvassa ovat vasemmalta varapuheenjohtaja Pertti Nenonen Espoosta, puheenjohtaja Esko Nenonen Siilinjärveltä, Pekka Rasku sukukokouksen järjestäjä, Heikki Mäkynen Helsingistä, Martti Nenonen Imatralta, edessä Elsa Luukkonen ja Seija Raatikainen Espoosta.

Ilmajoen sukukokouksesta

Kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa! Valokuvaaja Matti Nenonen lähetti meille hienon kuvakertomuksen Ilmajoen juhlastamme. KATSO alla: klikkaamalla kohdasta Kuvia pääset ihailemaan Matin kuvasatoa! Kiitokset Matille upeista valokuvista!

 

VALOKUVIA ILMAJOEN SUKUKOKOUKSESTA 16-18.7.2010

kuvat otti Matti Nenonen.
 
Matin terveiset sukulaisille:

\"Terve!
Ottamani kuvat löytyvät oheisen linkin takaa.
Haluttaessa tarkemmat kuvat ovat saatavilla minulta.)


Kuvia

 

 

LEHDISTÖTIEDOTE ILMAJOEN SUKUKOKOUKSESTA

laatinut Pekka Rasku

 

Perustaminen

Sukuseuran perustaminen otettiin esille Tohmajärven Akkalan \"Nenolassa\" 8.4.1991. Sitä seurasi ensimmäinen sukutapaaminen (noin 50 henkeä) Kiteellä Tervasavun torpassa 4.8.1991. Perustamiskokous pidettiin Ruokolahdella 5.7.1992. Yhdistyksen säännöt merkittiin yhdistysrekisteriin 17.8.1994.

 

Sukuseuran tarkoitus ja toiminta

Tarkoitus on selvittää suvun vaiheita, vaalia perinteitä ja edistää sukulaisten yhteenkuuluvuuden tunnetta. Sukututkimus on tärkeimpiä tehtäviä. Tutustuttaminen tapahtuu paikallisissa tapaamisissa ja sukukokouksissa.

Tiedotus- ja yhteysvälineenä on 1994 perustettu lehti \"Nenossuku\", joka postitetaan jäsenille jäsenmaksua vastaan. Lehti ilmestyy 1-2 kertaa vuodessa.

 

Nenossuvun juuret

Nenoset kuuluvat itäsuomalaisiin sukuihin, joita löytyy Suomen ensimmäisistä maakirjoista vuodelta 1541 entisen Suur-Jääsken kihlakunnasta. Seurakuntien väestörekistereistä 1600-luvulta lähtien sukua on tutkittu yksityiskohtaisesti nykypäiviin saakka.

Voidaan olettaa, että kaikki tiedossa olevat Nenoset ovat väljästi tulkiten sukua toisilleen. Paitsi yhteinen nimi myös eräät ulkonaiset piirteet ja ominaisuudet tukevat olettamusta.

 

Nenosten Sukuseura ry 2010

Puheenjohtaja Esko O Nenonen Siilinjärvi

Varapuheenjohtaja Pentti Nenonen Espoo

Sihteeri Seija Raatikainen Espoo

Lisäksi hallituksessa viisi jäsentä, joista Heikki Rasku Ilmajoelta

 

Hilda Rasku os. Nenonen

s. 25.2.1885 k. 22.2. 1983

Hilda Nenonen syntyi kuusilapsisen perheen nuorimpana Parikkalassa. Käytyään karjakko- ja meijerikoulun Liperissä hän lähti Ilmajoelle. Siellä hän työskenteli Koskenkorvalla Västilän talossa karjakkona ja Yläpään meijerillä.

Ilmajoella hän tapasi tulevan miehensä Salomon Raskun. He avioituivat 1910. Heille syntyi kaksi tytärtä ja neljä poikaa. Elämäntyönsä Hilda ja Salomon tekivät maatilalla Ilmajoen Huissilla.

Hilda Rasku muistetaan elämänmyönteisenä persoonana, jolla muisti säilyi elämän iltaa saakka.

Hilda-mumma oli hyvä käsitöiden tekijä ja hän piti mm. suvun miehet villasukissa.

 

Tykistönkenraali Vilho Petter Nenonen

Suvun tunnetuin jäsen on edesmennyt tykistönkenraali Vilho Petter Nenonen s.6.3.1883 Kuopio k 17.2.1960 Helsinki..

 

Sukututkimus Sukututkija Ulla Nenonen, Kuopio 13.2.2010

Atk-tiedostossa oli 13.02.2010 yhteensä 26406 Nenossukuun kuuluvaa henkilöä.

 

Sukuseuran sukukokoukset

1992 Ruokolahti 1994 Kitee-Tohmajärvi

1996 Kuopio 1998 Helsinki

2000 Jyväskylä-Ruovesi 2002 Joensuu

2004 Oulu 2006 Turku

2008 Valkeala 2010Ilmajoki

 

Nenosten sukujuhla Ilmajoella 16.-18.7.2010

 

Nenossuku kokoontuu 16.-18. 7.2010 Ilmajoella SeAMK Maa- ja Metsätalousyksikön tiloissa (IMO).

Sukukokous järjestetään auditoriossa la. 17.7. klo 13:30. Kokouspaikalla on suvun jäsenten kädentyö- ja harrastenäyttely sekä sukututkimushuone. Kokouksen jälkeen osanottajat lähtevät elämysmatkalle Ilmajoen Alajoelle, jossa ruokailu ja ohjelmana hanurimusiikkia ja häjyylyä!

Jumalanpalvelus Ilmajoen kirkossa su. 18.7. Saarnaa suvun jäsen Hyvinkään seurakunnan kappalainen Juha Koivulahti. Nenossuku kunnioittaa sodassa kaatuneita ja Hilda Raskun (os. Nenonen) muistoa.

Sukujuhla pidetään auditoriossa su klo 12:30. Kunnan tervehdyksen tuo KV:n Pj Terhi Pirilä. Juhlapuhujana FM Teppo Ylitalo, Lapualta. Normandian maihinnousussa kuolleesta Nenossuvun Olavi M Nenosesta kertoo Mikko Porvali. Musiikkiesityksiä suvun jäsenet: Anna-Eveliina ja Matti Mäkelä sekä Nella Aro. Taltiointi Hilda Raskun elämänmittaisesta matkasta Parikkalasta Ilmajoelle.

 

 

KYMMENES SUKUKOKOUKSEMME ILMAJOELLA OLI UNOHTUMATON ELÄMYS

 

Lämpimät KIITOKSET JUHLATOIMIKUNNALLE JA KAIKILLE OSALLISTUJILLE HAUSKASTA SUKUJUHLASTA.

 

 

Klikkaamalla tästä, pääset lukemaan Ilmajoen vuosikokouksen pöytäkirjan.

vuosikokouksen pöytäkirja 17.7.2010.

 

 

Ilmajoen sukukokouksesta kuvin ja sanoin

 

Kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa! Valokuvaaja Matti Nenonen lähetti meille hienon kuvakertomuksen Ilmajoen juhlastamme. Pääset tästä linkistä ihailemaan Matin kuvasatoa! Kiitokset Matille!

 

 

 

Ilmajoen sukukokouksesta tehtiin 2 kpl DVD, jota voi tilata.

DVD:tä voi tilata Pekka Raskulta Ilmajaoelta.

Pekan terveiset:

Ilmajoen 2010 kokoontumisen ajalta tehtiin kaksois-DVD, koska kaikki ei mahtunut yhdelle levylle. Lauantai-illasta on ensimmäisellä levyllä ja toinen levy kertoo sunnuntain ohjelmasta.

Kahden levyn yhteishinta on 21 € + postikulut.

Huomasin katsellessani itse näitä levyjä. miten vähän sitä muistaa tapahtumista. Nyt ne on kuitenkin tallennettu ja niitä voi tilata.

Tilaukset:

Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

Pekka Rasku
Ilmajoentie 605
60800 Ilmajoki

PUH. 0400 491 779

 

Lakeus kutsui Ilmajoelle

17.-18.7.2010

kirjoitti Eila Tuupanen

 

Ilmajoen kunnanvaltuuston puheenjohtaja Terhi Pirilä toivotti edellisen lehden tervetulo-toivotuksessaan onnistunutta sukujuhlaa Ilmajoella ja hänen toiveenaan oli, että pääsisimme nauttimaan kunnan parhaista puolista kesäisen viikonlopun aikana.

Toiveet toteutuivat! Sää suosi.

Ruokolahden haara hyvin edustettuna

Osallistujamäärä oli yli 180, joista ennakkoilmoittautuneita 159. Ilahduttavaa jo muutaman sukukokouksen kolunneelle toimittajalle oli myös ensikertalaisten suuri määrä.

Ruokolahden haaraan (5) kuuluvat ja Ilmajoelta maailmalle levinneet Nenoset olivat suurin osallistujajoukko ennakkoon ilmoittautuneista, kaikkiaan heitä oli 102.

Osallistujia oli kaikista muista sukuhaaroista paitsi Ruoveden haarasta. Pohjois-Karjalasta (2) tuli 20, Pohjois-Savosta (3) 13, Keski-Savosta (4) 6 ja Luovutettu Karjala-haarasta (7) 18 osallistujaa.

Kokouspaikkana SeAMK:n maa- ja metsätaloudenyksikkö oli onnistunut valinta. Kokoushan suunniteltiin alunperin pidettäväksi Seinäjoella, mutta viime metreillä järjestäjät joutuivat etsimään toisen paikan ja niin päädyttiin Ilmajoelle. Sanoisinko, ONNEKSI! Järjestäjät ovat varmaan kanssani samaa mieltä.

Kädentaitonäyttely ja sukututkimusta

Lauantainakokousväkeä saapui tasaiseen tahtiin. Kädentaito- ja harrastenäyttely sekä sukututkimushuone olivat kiinnostuksen kohteina heti aamusta ja koko viikonlopun ajan.

Suvun perinteen mukaan nostettiin Suomen lippu Lippulaulun kera ja Nenosten sukuviiri salkoon, jonka jälkeen siirryttiin syömään lounasta.

Lounaan jälkeen oli vuorossa virallinen vuosikokous. (Kokouksen kulun ja päätökset voit lukea kohdasta Ajankohtaista, josta löytyy koko pöytäkirja) Puheenjohtajana toimi Juhani Nenonen Helsingistä ja sihteerinä Seija Raatikainen Espoosta. Kokouskutsussa mainittu sääntömuutos hyväksyttiin. Hallituksessa tuli muutama henkilövaihdos (hallituksen jäsenet nettisivujen kohdassa Yhteystiedot).

Seuraavaksi sukukokouspaikaksi päätettiin IMATRA ja ajankohdaksi 14.-15.7.2012. Päivämäärä kannattaa merkitä jo nyt kalenteriin ja sitten nähdään, tuleeko sukuseuran 20-vuotisjuhliin enemmän osallistujia kuin perustamiskokouksessa oli.

Elämysmatkalla Alajoen lakeuksilla

Kokouksen jälkeen pääsimme hyvissä ajoin valmistautumaan Elämysmatkalle Alajoen lakeuksille. Siirryimme kahdessa ryhmässä Jussin Jokisaunoille.

Kahdentoista kilometrin linja-automatkalla saimme kuulla paikkakunnan historiasta ja nähtävyyksistä. Ilmajoen tunnetuimmat nähtävyydet kierrettiin katsomassa menomatkalla; Jaakko Ilkan patsas, Musiikkijuhlien näyttämö, Alajoen raivaajien muistoksi pystytetty Raivaajapatsas. Oppaana toimi Päivi Saarimäki Ilmajoen opaskerhosta.

Perillä Jussin Jokisaunoilla Jorma Aro kertoi Alajoen peltolakeuksien keskellä lisää peltomaiseman vaiheista.

1700-luvun lopulla ruvettiin kuokkimaan suopohjaiseen turvemaahan laskuojia puukuokalla ja lapiolla lisäten samalla savea maanparannusaineeksi. Töitä on teetetty vangeilla.

8000 hehtaarin alue, jonka keskellä olimme, peittyi 1,5-metrisen tulvan alle. Vesi toi hedelmällistä lietettä pellolle. Tulva-aikaan pellot olivat \"latomerenä\". Alajoki-saunat toimivat väliaikaisina maja-paikkoina heinäntekoaikaan.

Kaffet ja mokkoonen ilman klimppisoppaa

Illan ohjelmaan kuului ruokailu: Emme saaneet Ilmajoen perinneruokaa (klimppisoppa), meille tarjoiltiin \"Lihasoppaa ja jälkiruuaksi Kaffet ja mokkoonen\". (Mokkoosen ohjetta ei tullut kysyttyä tekijältä).

((Lisäys: Googlettamalla löytyi seuraavaa:

Pohojalaanen mokkoonen eli piimäpannari


Meidän mummu paistaa Mokkoosia (pohjalainen herkku).

piimää
sokeria
munia
jauhoja
soodaa
suolaa

Paistetaan pannulla voissa.

Mulla ei ole olemassa ohjetta, kun mummu on opettanut tekemään taikinan näppituntumalla. Taikina on vähän paksunpaa kuin lettutaikina ja soodaa saa laittaa sen verran, että se maistuu. Tosi herkullista!))

Ruokailun aikana meitä viihdytti Ilmajoki-Kurikka-Laihia alueelta kotoisin oleva Reilupeli-pelimanniyhtye johtajanaan Kirsti Heikkilä. Illan lopuksi Reilupeli takasi tahdit myös tanssinhaluisille ja - taitoisille.

Ilta vierähti nopeasti ja oli aika lähteä kohti majapaikkoja, missä jatkettiin vapaamuotoista yhdessäoloa.

Hohto avasi silmät naapurinavetassa

Sunnuntaiaamun pieni sateenuhka hälveni ja saimme viettää sukutapaamisen toista päivää kauniissa säässä. Aamulla nopeajalkaisimmat ennättivät jo ennen aamupalaa kertomaan tien toiselta puolelta koulutilan navetan uutisia. Sieltä toivotettiin tervetulleeksi tutustumaan koulutilaan ja uusimpaan eläimeen. Yön aikana oli laitumella syntynyt sonnivasikka. Ennen kirkkoon menoa kävimme pikaisesti Raatikaisen Seijan ja Annan kanssa katsastamassa tuotantolaitosta ja Hohto-nimen saanutta tulokasta.

Sääkin kirkastui juhlan kunniaksi

Jumalanpalvelukseen kokoonnuimme Ilmajoen kirkkoon.

Järjestyksessä kolmannen kirkon on rakentanut kirkonrakentaja Matti Honka vuosina 1764-66. Kirkkoa on korjattu vuonna 1836, jolloin valitettavasti peitettiin Mikael Toppeliuksen tekemät raamatunhistorialliset katto- ja seinämaalaukset. Vuonna 1934 vietettyjä seurakunnan 400-vuotisjuhlia varten kirkko korjattiin perusteellisesti. Siltä ajalta ovat peräisin taiteilija Urho Lehtisen maalaukset lehtereillä ja katossa. Kirkossa on istumapaikkoja 1200 hengelle.

Kanttori Heini Kataja-Kantolan viulusoolo \"On kesän kirkas huomen\" aloitti jumalanpalveluksen ja sää ulkona kirkastui sen myötä. Jumalanpalveluksessa saarnasi Risto-Pekka Alhainen, liturgina toimi Aeja Peltoketo. Tekstinlukijoina toimivat suvun jäsenet Elina ja Teresa Rasku. Ehtoollisenjakajina toimivat Risto-Pekka Alhainen sekä Aino-Elina ja Esko Kilpeläinen. Nenossuvun nuoret toimivat kolehdin kantajina.

Jumalanpalveluksessa kuulutettiin kristilliseen avioliittoon Mikko Porvali ja Terhi Pirilä.

Suvun perinteeseen kuuluvat seppelpartiot lähetettiin sankarihaudalle ja suvun haudalle. Sankarihaudalle seppeleen veivät Esko O. Nenonen, Pia-Marja Pynttäri ja Mikko Kataja, Hilda ja Salomon Raskun haudalle Heikki Rasku, Leena Aro ja Jukka Rasku.

Mukavasti murretta myös juhlapuheessa

Kirkosta siirryttiin kokouspaikalle kirkkokahveille, tutustumaan näyttelyihin ja odottamaan sukujuhlan alkua. Uusia juhlavieraitakin saapui vielä paikalle.

Sukujuhlan juontajana toimi Jorma Aro.

Suomen lippu tuotiin saliin juhlavasti ja tilaisuuden ohjelman aloittivat viuluduo Eveliina ja Matti Mäkelä soittamalla Morsiamen lähtömarssin Parikkalasta.

Ilmajoen kunnan tervehdyksen esitti kunnanvaltuuston puheenjohtajan ominaisuudessa Terhi Pirilä, toivottaen kokousväen tervetulleeksi Ilmajoelle viihtymään.

Seuraavana oli vuorossa juhlapuhe.

- Kunnioitetut Nenos-suvun vanhimmat, suvun jäsenet ja sukuun ängenneet vävyt ja miniät, arvoisa kunnanvaltuuston puheenjohtaja, hyvät ystävät, aloitti juhlapuheen pitäjä FM Teppo Ylitalo Lapualta ja totesi, että eii ainakaan tähän mennessä ollut päässyt liittymään Nenos-sukuun \"yrityksistä huolimatta\".

Toiveikkaana hän jatkoi:

- Siispä: arvoisat mahdolliset tulevat anopit ja appiukot, sekä muut mahdolliset tulevat sukulaiset.

Ylitalo valotti puheessaan mukavasti paikallista murretta käyttäen sitä elämänpiiriä, johon Hilda Nenonen melkein päivälleen 100 vuotta sitten saapui nuorena vaimona ja tuoreena miniänä, suvun merkitystä hänelle ja Etelä-Pohjanmaalle asettuneille Nenosille jälkipolvineen.

Komia kaksfooninki näyttöä naapureille

-Eteläpohjalainen historiallinen arkkityyppi oli omillaan toimeentuleva talonpoika, jolla oli luja itseluottamus, itsellisyys ja itsepäisyys. Hän oli maata omanaan katseleva ja muita ihmisiä korkeintaan vertaisenaan pitävä, yritteliäs, kilpailuhenkinen, menestyksensä häpeämättä näyttävä oman onnensa seppä. Keskinäinen kilpailu ja (positiivinen) kateuden henki sai raatamaan kahta kauheammin, jo pelkästään siksi, että saisi ainakin naapureille näyttää. Sillä komian kaksfooninkisen (=kaksikerroksisen talonpoikaistalon) toisella kerroksella ei alunperin ollut mitään käyttöä, näyttipähän vaan isommalta kuin naapurin talo, Ylitalo sanoi.

1800-luvun jälkipuoliskolta lähtien on eteläpohjalaisten eteenpäin vievä henki näkynyt Ylitalon mukaan niin henkilökohtaisen vaurauden kasvamisena kuin sivistyksellisen ja hengenviljelyn lisääntymisenä.

- Eteläpohjalainen on kansanliikkeitten mies, nuijasodasta 1918 sotaan, häjyistä herätysliikkeisiin ja nuorisoseurasta siirtolaisuuteen. Maakunnan vahva hengellisyys, mikä Ilmajoella tarkoitti evankelisuutta, opetti suurimmankin eteläpohjalisen pään nöyrtymään Suuren Jumalan edessä, vaikka muuten kuljettiinkin pitkin Alajoen vainioita kuin Euroopan omistaja.

Puheensa lopussa Teppo Ylitalo pohti, mikä mahtaisi olla varhaisten Nenosten viesti tämän päivän ihmisille. Hän uskoi, että he yksinkertaisesti sanoisivat: Pitäkää huolta toisistanne. Siihen on helppo yhtyä!

Juhlapuheen jälkeen kuulimme Enrique Grandosin Runollisen valssin Nella Aron esittämänä.

Suvun vanhin lausui Väinämöisen laulun

Idän Oltermanni, Antero Nenonen Tohmajärveltä, piti pyytämänsä puheenvuoron kiittäen järjestäjiä ja muistuttaen sukukokouksien kierron tärkeydestä sekä perinteen jatkumisesta.

Toiseen maailmansotaan siirryttiin Mikko Porvalin esitelmässä, kun hän kuvakoosteen muodossa esitteli tutkimuksiaan Normandian maihinnousussa kuolleen Matti O. Nenosen elämänvaiheista.

Ja eihän juhla ole mitään ilman lausuntaesitystä. Rasku-suvun vanhin, Anni Kataja, 96, lausui (ilman paperia) runon Väinämöisen laulu. Juhlayleisö kiitti häntä seisaaltaan.

Nenosten suvun vaiheita lakeuksilla esitteli Pekka Rasku koosteella \"Hilda Rasku: Elämän pituinen matka\". Hilda o.s. Nenosen ja Salomon Raskun häitä vietettiin Parikkalassa 5.6.1910, kuten lehdessä mainittiin. 100 vuotta sitten 16.7.1910 Hilda ja Salomon lähtivät Parikkalasta Ilmajoelle ja sieltä ovat ponnistaneet maailmalle heidän laajat jälkipolvensa. Juhlassa esitettyä DVD:tä (25 €) ja juhlan aikana otettuja valokuvia ja videokoostetta (10-15 €) voi tilata Pekka Raskulta.

 

Puukello Imatralle Etelä-Karjalaan

Seuraavana oli vuorossa Puukellon luovutus eli järjestelytoimikunta luovutti haasteen seuraavan sukukokouksen järjestäjille. Sukuseuran puolesta kelloa oli vastaanottamassa puheenjohtaja Esko O. Nenonen, joka luovuttu sen edelleen imatralaisille Martti ja Maija-Liisa Nenoselle. Martti kertoi alustavia suunnitelmia jo tehdyn sukuseuran 20-vuotisjuhlan tiimoilta.

Tilaisuus päättyi yhteisesti laulettuun Vaasan marssiin, jonka jälkeen Suomen lippu poistui juhlasalista. Ohjelmassa oli vielä ulkona lipun ja sukuviirin lasku.

Pihalla otettiin \"Raskulaisista vanhimmasta nuorimpaan\" yhteiskuva, he olivat eri sukuhaarojen suurin osallistujaryhmä tässä kokouksessa.

Lähtölounas ja sitten kotimatka. Saimme viettää ikimuistoisen sukutapaamisen Ilmajoen lakeuksilla. Suuntana kahden vuoden kuluttua on IMATRA.

Etelä-Pohjanmaan Nenoset tekivät juhlan, oman mallisen, Ilmajoelle sopivan, kuten Pekka Rasku edellisessä lehdessä sanoi. KIITOS!

EILA TUUPANEN, NENOSSUKU 2/2010

 

Annan ottamia valokuvia Ilmajoelta

 

Jaakko Ilkan muistomerkki löytyy Ilmajoen keskustasta. Jaakko Ilkka oli talonpoikien eli nuijamiesten johtaja nuijasodassa. Klaus Fleming oli vastapuolen johtaja ja hän kukisti nuijamiehet armotta.

 

 

Raskun sisarukset saatiin yhteiskuvaan Alajoen Elämysillassa lauantaina 17.7.2010.

Vasemmalta oikealle: Leena, Heikki, Pekka ja Hannu. Pekka toimi sukukokouksen järjestelytoimikunnan priimusmoottorina. Kiitos kaikille järjestäjille vielä kerran. Kaikki oli tehty niin viimmesen päälle, notta... Tässä vaiheessa kelpaa jo hymyillä helpottuneena. Luontokin järjesti meille upeat olosuhteet. Helle oli suorastaan välimerellinen: yli 30 astetta varjossa. Tulemme muistamaan Ilmajoen sukukokouksen siitä, että Suomessa oli silloin kaikkien aikojen hellekesä.

 

Jokimaisema Alajoelta kesäillan 30 asteen helteessä. Jokunen vene tästä meni ohi. Olihan lauantai-ilta.

 

Häjyyt saapuivat meitä viihdyttämään. He lauloivat useita lauluja, tyypillisiä häjyjen uhoavia lauluja sekä lauluja rakkaudesta.

 

Vihreä tanssilattiamme odottaa. Uutta pientä Nenossukulaista myös odotetaan: neiti Kesäheinä..

 

Elämysilta jatkuu lämpimissä merkeissä. Kuvassa sukumme runoilija-kirjailija ja Karjalan matkojen asiantunteva opas Sirkka Sigrid Siiri-siskonsa kanssa.

 

 

Sonnivasikka Hohto syö ensimmäistä ateriaansa. Hohto syntyi laitumelle sukujuhlien aikaan ja saimme käydä sitä katsomassa ja tutustumassa koko eläintilaan.

 

 

 

Jumalanpalveluksen jälkeen toinen seppelpartio laski seppeleen Hilda ja Salomon Raskun haudalle. Seppelpartiossa Hildan ja Salomonin jälkeläisiä kolmessa polvessa.Tunnelma oli harras ja menneitä sukupolvia kunnioittava.

 

Kädentaitonäyttelyssä oli Raskujen suvun tekemiä monenlaisia käsitöitä. Kuvassa on Anni Katajan tekemä kastemekko.

Kaunis suomalainen hirsitupa.

 

Hilda ja Salomon Raskun poika Asser Rasku ja hänen tyttärensä Leena Aro.

 

 

 

Vuosikokous valitsi Ilmajoella 17.7.2010 kolme uutta hallituksen jäsentä eronneiden tilalle.

 

Hallituksessa tapahtui muutamia muutoksia, jotka näet kohdasta Yhteystiedot. Hallituksesta erosivat Sulo Nenonen, Heikki Rasku ja Vuokko Nenonen ja vuosikokous valitsi tilalle Martti Nenosen Imatralta ja Pekka Raskun Ilmajoelta. Viidenneksi hallituksen jäseneksi vuosikokous valitsi minut, sihteeri Seija Raatikaisen Espoosta.

 

 

 

KYMMENES SUKUKOKOUKSEMME ILMAJOELLA OLI UNOHTUMATON ELÄMYS

kirjoitti Seija

Tyttäreni Anna kertoi suhtautuneensa etukäteen aika epäilevästi sukujuhliin, että \"varmaan aika tylsät juhlat\". Hän tuli melko pian toisiin aatoksiin ja on valmis lähtemään mukaan uudemman kerran!

Ihana, kun lapset alkavat kiinnostua omista juuristaan. Kiinnostus herää ehkä silloin, kun seuraava sukupolvi on niin sanotusti työn alla. Alamme miettiä, kuka olen, ketkä ovat eläneet ennen minua, millaisia ominaisuuksia lapsessani on ja keneltä hän on mahtanut periä minkin ominaisuuden. Kuka on mahdollisesti samaan sukuhaaraan kuuluva, miten läheisiä sukulaisia olemme? Kahdesta viimeksi mainitusta asiasta saat vastauksen sukututkijalta ja sukutietojen ylläpitäjältä Annukka Ilvoselta.

 

Kymmenes sukujuhlamme oli unohtumaton elämys keskellä etelä-Pohjanmaan lakeuksia. Sää oli mitä mainioin. Aurinkoa ja lämpöä riitti; joidenkin mielestä ehkä hieman liikaakin. Järjestelytoimikunta Raskun Pekan toimiessa priimusmoottorina oli tehnyt kaksi vuotta valtavasti työtä ja sen työn tuloksista me saimme nauttia. Kaikki toimi pohojalaasella periaattehella, notta mikään eioo maharotonta. Pienen esimerkin tästä saimme heti lauantaiaamuna, kun aamiainen järjestyi käden käänteessä. Emäntä taikoi meille hetkessä hyvin haudutetut puurot sun muut herkut. Ruoka oli muutenkin herkullista ja pullat ah, miten hyviä! Sunnuntain kirkkokahvien täytekakku, mansikka-kermakakku oli täydellistä. Suuret kiitokset emännälle!

 

Upean ohjelman, käsityönäyttelyn, mielenkiintoisten esitelmien ja hauskan juhlapuheen lisäksi saimme ihan ylimäääräisen elämyksen. Kaikki halukkaat saivat käydä maatalouskoulun navetassa, lampolassa ja sikalassa. Mukavat eläintenhoitajat opastivat meitä ja kertoivat auliisti eläimistä ja niiden hoidosta eivätkä kyllästyneet meidän kaupunkilaisten ehkä vähän hassuihin kysymyksiin. Pihattonavetassa oli 50 lypsylehmää. Lehmät kulkevat navetassa vapaasti. Näimme aivan vastasyntyneen vasikan, jolle oppilasharjoittelija antoi isosta tuttipullosta sen ensimmäistä ateriaa. Ulkona aitauksessa loikoili lampaita ja karitsoja. Sikala oli kuitenkin paras! Siellä kasvatetaan sikatiloille porsaita. Juuri sukujuhliemme aikana syntyi 18 pienenpientä vaaleanpunaista porsasta! Olisimme tyttäreni Annan kanssa mielellämme ottaneet pari pienintä kainaloon ja mukaamme kotiin. Meidän kävi niin sääliksi ne pikkuiset, joita muut työnsivät koko ajan pois ruoan äärestä. Emolla oli vain 16 nisää. Olimme kuitenkin varmoja, ettei perheen miehiltä löytyisi ymmärrystä, jos ilmestyisimme sukujuhlista kaksi porsasta mukanamme! Toivomme hartaasti, että pienimmätkin kaikesta huolimatta jäivät eloon.

Tässä emakko lepäilee ja porsaat kilpailevat ruoasta. Sikalan henkilökunta tuumasikin, että meidän sukukokous oli oikein tuottoisa, koska kokouksen aikana syntyi yksi vasikka ja 18 porsasta.

 

Alla kuvassa sukuseuran hallitus, joka valittiin vuosikokouksessa Ilmajoella 2010.

Vasemmalta: Pertti Nenonen, Esko O. Nenonen, Pekka Rasku, Heikki Mäkynen, Martti Nenonen ja hänen edessään Elsa Luukkonen ja Seija Raatikainen.

Valokuvaaja Matti Nenonen.

Kategoria: